Kävin tänään Mission Bayn rannalla, sillä halusin ehdottomasti vihdoin ja viimein uimaan. Ei ollut varmaan ihan järkevin idea lähteä rannalle, sillä paloin eilen ulkoillessa ihan riittävästi. Mission Bayhin lähti bussi Queen Streetin lopussa sijaitsevalta rautatieasemalta, eikä matka kestänyt kuin max. 20 minuuttia ja maksoi vain 4,5 dollaria.
Tuuli oli viileä, mutta kyllä tarkeni hyvin ottaa aurinkoa bikineissä. Läträsin +50 suojakertoimen aurinkorasvaa, mutta tunsin heti, että iho ei tykkää yhtään auringosta. Puin vaatetta päälle ja päätin edes hetken nauttia auringosta. Uskaltauduin myös käymään uimassa! Kaikki hostellilla valittavat veden olevan niin kylmää ettei siinä voi uida.. jopa hostellin henkilökunta oli samaa mieltä. En kuitenkaan ole ikinä uinut niin lämpimässä merivedessä.. ihan täydellisen sopivaa suomalaiseen makuun. Vedessä tuntui jopa tuulen vuoksi lämpimämmältä kuin hiekalla. Vesi oli valitettavan matalalla, joten oli käveltävä pitkälle, että pystyi edes kahlaamaan kunnolla. Veden pohja oli samettisen pehmeää vaaleaa hiekkaa. Pyysin vieressä istuvaa naista katsomaan hetken reppuani, joten minun ei tarvinnut myöskään kantaa huolta tavaroista vaan pystyin räpiköimään aalloissa kuin hukkuva hylje.
Istuessani rannalla, lähelläni istui eräs intialainen mies. Puolituntia kului, kunnes mies kysyi saako tulla viereeni istumaan koska "ajatteli minun olevan yksinäinen" (arvatkaa soiko suomalaisella heti turvahälytykset päässä :D). Mies, Dean, oli 28v insinööriopiskelija Intiasta, jonka vanhemmat olivat "potkaisseet" opiskelemaan vähän parempaan paikkaan. Juteltiin jonkun aikaa ihan niitä näitä ja keskusteltiin jokaisen ulkomaalaisen lempiaiheesta: kulttuurieroista. Verrattiin myös suomenkielen ja hindin eroja. Ihoni alkaessa kuitenkin ärhäkästi punoittaa, päätin että pakko lähteä nyt, ellen halua nukkua tuskaisena. Toivotettiin näkemiin toisillemme ja otettiin parit selfiet.
Jatkoin matkaa bussipysäkille, mutta näin metsään kulkevan nätin näköisen luontopolun, jota lähdin huvikseni kulkemaan. Päädyin korkealle mäelle, joka oli pelkkää tasaista ruohikkoa. Mäen päällä oli joku turistikohde, sillä siellä oli mm. muistopatsas, puutarha ja ihmisiä picnicillä. Jostain kuului myös kiinalaista kansanmusiikkia ja laulua.
Palasin mäeltä takaisin bussipysäkille. Samaan bussiin oli sattumalta tullut myös Dean kahden kaverinsa kanssa. Jatkettiin jutustelua ja Dean kysyi lähdenkö Starbucksiin kahville. Olin palanut, minulla oli kosteat vaatteet ylläni, enkä tuntenut kunnolla koko ihmistä. Ajattelin kuitenkin, että miksei, ja mentiin sitten keskustaan. Dean tarjosi kahvin ja istuttiin kaikessa rauhassa pari tuntia jutustellen. Keskustelu siirtyi jossain vaiheessa prepaid liittymiin ja siihen, etten ole vielä hankkinut sellaista. Dean ehdotti, että käydään hankkimassa se nyt, sillä hän näyttää mistä ja miten sen saa. Prepaidin hankkiminen oli lopulta niin yksinkertaista, että olisin voinut todellakin hoitaa senkin asian heti Aucklandiin saapuessa. Olen välillä vain ihan liian saamaton. Yritin maksaa 20 dollarin prepaid maksun luottokortillani, mutta se ei jostain syystä toiminut. Dean oli todella kiltti ja maksoi prepaidin, eikä suostunut ottamaan rahaa takaisin. Olin ihan hämmentynyt, mutta kuitenkin iloinen, sillä säästin taas rahaa. Dean jopa näytti kuinka SIM kortti aktivoidaan. Illan hämärtyessä minun oli pakko jatkaa takaisin hostellille. Kiitin ja toivotin jälleen näkemiin. Todella mukava ihminen ja hauskaa seuraa.. oli ihan oikea päätös lähteä kahville. Tuskin näemme enää, mutta tällaiset pienet päivittäiset kohtaamiset jäävät tosi vahvasti mieleen.
Kävellessäni hostellille törmäsin Mauihin, toiseen asukkaaseen. Lähdettiin yhdessä käymään vielä marketissa ja ostettiin matkalla edullisesti sushia iltapalaksi.
Suihkun jälkeen olen vain hengaillut huoneessa. Tarkoitus oli hankkia se helkkarin IRD numero netissä, mutta netti toimii täällä tosi huonosti. Jäin vähän myös kirjoittelemaan näitä blogitekstejä..
Suihkussa käyminen oli ihan yhtä tuskaa palamisen vuoksi. Huomenna olisi tarkoitus käydä kuitenkin neljän tunnin vaelluksella..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti