Historiska museet

Piti tehdä vielä pikavisiitti museoon ennen lähtöä. Olin nähnyt useita mainoksia viikinkinäyttelystä historian museossa, joten sinne halusin ehdottomasti vielä päästä käymään. Näyttely oli aika kiva, paljon viikinkiblingiä ja historiaa. Korut muistuttivat todella paljon Fotevikenin viikinkimarkkinoilla (linkki) myytäviä koruja.. täydellistä historian elävöittämistä. Ostin sieltä silloin rintaneulan, ja nyt tuolla museossa törmäsin täsmälleen identtiseen rintaneulaan! Mietinkin aluksi, miten vitriinissä on niin tuttu koru.

Jos joku ei vielä ole sattunut huomaamaan niin tykkään kaikesta keskiaikaan ja viikinkeihin liittyvistä jutuista.. kiitos parin tv-sarjan.

Pakkasin rinkan äsken. Raahautuminen lentokentälle tulee olemaan kauheeta. Tavaraa on huomattavasti enemmän kuin tullessa. En tainnut käyttää puoliakaan vaatteista, joita raahasin mukaani. Jaksoin panostaa ulkonäköön vielä kesäkuussa, mutta heinäkuussa en enää edes välittänyt miltä näytän.

Tämä oli sitten viimeinen päivitys Ruotsista. Oijoi, haikeeta. Ihana kesä, kivoja muistoja, hyviä kokemuksia ja uusia kavereita <3 Ruotsinkieli parani kyllä, mutten edelleenkään uskalla kunnolla puhua. Töistä olen tarkoituksella jättänyt kirjoittamatta, en ole tainnut paljastaa mitään muuta kuin että hyvin on mennyt ja olen oman alan töissä? paljastettakoon lisää: mulla oli aivan ihanat työkaverit. Heidän ansiostaan töissä oli aina kiva olla.

Ensiviikolla odottaakin työhaastattelu, kampaamo (vihdoin), koulunalku ja kaverit. Loppukuusta lähden kuopioon, kavereiden kanssa mökille ja sitten onkin kohta joulu.. valmistuminen ja Uusi-seelanti.

Sain tämän lahjaksi <3

Kärlek

Turisteja kaikkialla

Suomalainen 'turvaväli' on olemassa - ja ihan syystä. En inhoa varmaan mitään muuta enempää, kuin että tuntematon ihminen tunkee liian lähelle tai koskettaa. 

Edellisessä päivityksessä kerroin, kuinka tapasin lauantaina aamuyöllä bussipysäkillä hyvännäköisen omanikäiseni ruotsalaisen pojan, joka pyysi numeroani. Vaihdettiin sitten niitä numeroita, ja ajattelin että oi kun mukava ja hyvännäköinen tyyppi. Tavattiin tiistaina "treffien" merkeissä keskustassa ja oli kyllä aikamoinen kokemus. Jaksoin kaksi tuntia, kunnes oli keksittävä joku selitys, jolla pääsen lähtemään pois heti. Kävi ensinnäkin ilmi, että tyyppi oli valehdellut nimensä alusta alkaen. En kuitenkaan antanut tämän haitata, vaikka vähän ihmettelin, kun facebookissa kaveriksi pyytää ihan eri henkilö. Treffien puolessavälissä harkitsin, että "karkaanko" röyhkeästi paikalta treffikumppanin käydessä vessassa. En halunnut olla kuitenkaan ihan niin ilkeä. Onnekseni olin loukannut varpaani aikaisemmin töissä aika pahasti, joten kipeän varpaan takia selitin että lähden käymään terveyskeskuksessa. Varvas oli (ja on edelleen) kipeä, mutta luojankiitos se oli menolippuni pois ahdistavasta tilanteesta. Halusin vain mahdollisimman kohteliaasti pois treffeiltä. Enhän mä tietenkään minnekkään lääkäriin lähde ikinä tälläisen asian takia.

Miksi mua ahdisti? = treffikumppani tunki jatkuvasti liian lähelle, hoki kehuja toisensa perään puhumatta oikeastaan yhtään mistään muusta kuin minun ulkonäöstäni, tunnusti yhdessä vaiheessa rakkautta ja olisi halunnut minut tyttöystäväkseen. Ehdotti myös, että hankitaan lapsi (tämähän oli toivottavasti huumoria?). Joo ei kiitos. Keskustelu oli välillä niin outoa, etten tiennyt itkeäkö vai nauraa. Jouduin lisäksi pariin otteeseen pyytämään, että älä koske, en tykkää. Mulla ei ole mitään "trust issues" juttuja, mutta tykkään pitää henkilökohtaisen tilan omana. Ja vaikka on lyhyet shortsit päällä, niin se ei todellakaan ole kutsu hiplaamaan reittä :D Eikä treffeillä kannata ikinä itseään haukkua.. vähän sama kuin olisi työhaastattelussa.. ei ole todellakaan fiksu veto väittää ensitapaamisella olevansa tyhmä.

Jos jotain hyvää jäi tuosta tapaamisesta mieleen niin.. no.. tulipahan jonkinsortin itsetuntobuusti, kun kehutaan kaikki vaatteiden väreistä silmäripsiin asti toistakymmentä kertaa. Harmi, meidän bussipysäkkikohtaus oli aika romanttinen.

Treffeistä ei sen enempää vuodatusta.. paitsi että se helpotuksen määrä oli ihan suunnaton, kun istuin vihdoin junassa takaisin Märstaan. Anteeksi raadollisuuteni, mutta nyt oli ihan pakko avautua aiheesta. Monen monta kertaa mietin, olenko itse jotenkin ongelmallinen ja vaikea ihminen, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että mun ei tarvitse sietää yhtään ihmistä, jota en lähelleni halua. Kaikkia ei aina tarvitse miellyttää.

// Haha. Facebookista kun poistaa jonkun kavereista, niin nykyään tulee teksti: "Anteeksi, että sinulla on ollut tälläinen kokemus" Mitä ihmettä? :D

Café Opera

 

Kävin eilen Café Opera clubilla kolmen työkaverin kanssa. Aloiteltiin iltaa ensin yhden työkaverin luona, jonka jälkeen lähdettiin Kungsträdgårdenille. Ilta oli hauska, vaikka en ole käynyt ulkona pitkään aikaan, enkä oikeastaan edes viihdy clubeilla. Tämä ilta oli kuitenkin mukava poikkeus. Tuli huomattua hyvin että ruotsalaisissa ja suomalaisissa miehissä on valtavat erot. Ruotsalaiset tulee iholle kiinni ja ihan kirjaimellisesti roikkumaan kun yrittävät tuttavuutta tehdä. Ensimmäiset viisi minuuttia jaksavat kehua hauskaksi ja nätiksi, ja jos ei lämpene, niin sitten sanotaankin jo tylsäksi :D haha. Sitkeitä ne myös on. Suomalaiset miehet on ehkä vähän hienovaraisempia ja ujompia. Clubilla oli myös kova meteli, joten ruotsinkielestä sai vielä huonommin selvää. Yritä siinä nyt keskustella yhtään mistään.

Clubilta lähtiessä kotiinpäin jouduin etsimään hetken mistä lähtee yöbussi Märstaan. Jouduin pari kertaa kysymään ihmisiltä neuvoa ja samaan aikaan alkoi iskuyritykset ja perään huuteleminen. Ei Suomessa kukaan ikinä huutele perään tai tule juttelemaan kadulla. Suomalainen mentaliteetti on vähän huono muutenkin.. jos joku tulee kerrankin mulle juttelemaan niin tulkitsen asian heti että se tulee vaan vittuilemaan? haha.

Oikean bussipysäkin luokse löydettyäni olin jo laittamassa kuulokkeita korviin, kunnes eräs henkilö vieressä kysyi tiedänkö bussiaikatauluista. Sanoin etten tiedä ja kysyin eikö hänellä ole puhelinta mistä katsoa. Vastaus oli ettei hänellä ole nettiä puhelimessa. No katsoin hänelle reittiä omasta puhelimestani, ja kiinnitin huomiota jo siinä vaiheessa, että onpa muuten hyvännäköinen tyyppi. Juteltiin sitten vähän niitä näitä siinä bussia odotellessamme ja oman bussin lähestyessä olin jo sanomassa näkemiin, kunnes hän kysyy saako numeroni :D Myöhemmin kertoi, että oikeasti kysyi vain neuvoa bussiaikatauluista, mutta piti kuulemma söpönä ja ajatteli että miksei kysyisi kerrankin numeroa.

Ja vähän muita kuvia loppuun:

Työpaikan lepohuoneen vieraskirjaan kirjoittelin vähän

Skogskyrkogården

Skogskyrkogården. Skuugsshyrkogoorden. Varmaan vaikeimmin lausuttava paikannimi tähän mennessä. Skogskyrkogården on todella iso hautausmaa, ihan nätin näköinen, mutta ei siellä paljon tavalliselle turistille ole nähtävää. Paitsi japanilaisille turisteille, joita nyt kiinnostaa kaikki mahdollinen. Käytiin toissapäivänä P:n kanssa siellä kuljeksimassa ja käveltiin sitten 6km takaisin Centralille. Hautausmaan paras nähtävyys oli kyllä peuraemo ja sen vasa. Ne eivät yhtään ihmistä kavahtaneet.

Olen niin helpottunut.. kolme päivää vapaata. Tuntuu että juuri sopivasti olen tulossa myös kipeäksi. Ehkä saan vihdoin nukuttua kunnolla. Nukahtaminen töiden jälkeen on tosi vaikeaa, käyn ihan ylikierroksilla eikä vireystila meinaa millään sammua. Sitten mä pyörin sängyssä parituntia hereillä ja ahdistun pelkästä ajatuksesta että kohta soi kännykän herätys. Nukun varmaan tämän päivän. Tiistaina ja ja keskiviikkona voi heittäytyä taas sosiaaliseksi.

Töissä eilen kuultua: "Kuis vanha sää oot? ai 22? No sähän oot jo ihan vanha ämmä :D"

Dementiaa sairastavien kanssa työskennellessä tuntuu välillä että voisi työskennellä myös panttivankineuvottelijana: molemmissa hommissa on ihan samanlaista suostuttelua, maanittelua ja luottamuksen hakemista. Voin ihan nähdä päässäni mielikuvan itsestäni puhelimen välityksellä keskustelemassa jonkun kaapparin kanssa: "Jaska heeeeii.... etsää sitä halluu tehdä... tuu tänne takas meillä on pullaa ja kahvia tarjolla!"

Ruotsiksi kirjoittaminen blogissa loppu tavallaan seinään.. oman oppimisen vuoksihan niin tein, mutta nyt ei väsyneenä huvita edes miettiä mitään ylimääräistä. Hyvä että multa sujuu edes suomenkielen kielioppi. Blogissa on muuten nyt vieraillut vähän päälle 2000 ihmistä.. päivittäin käy keskimäärin 5-25 katsojaa.. yli 100 silloin kun julkaisen jotakin. Hauskaa kun blogger näyttää tilastot ja maat mistä on vierailtu. Jotakuta kiinnostaa Intiassa mun tekemiset.

Ulkona ukkostaa jälleen. Ja lapset kiljuu ulkona joka kerta kun jylisee :D Hyvä syy jäädä sisälle pesemään pyykkkiä ja siivoamaan.

Släpp loss och paddla med oss

Kävin tänään aamulla melomassa Tyresössa parin Nordjobbarin sekä Nordjobin sisarusjärjestö FNUFin tyyppien kanssa. Meloimme järveä ja jokea pitkin muutaman tunnin ajan, ja puolessa välissä syötiin eväitä kanooteissa maisemia katsellen. Joki oli hieno paikka meloa, sillä sitä reunusti runsas kasvillisuus ja upeat porvaritalot. Joella tuli vastaan myös hyvin kesyjä (ahneita) sorsanpoikia, joille annoimme leipää. Sydän suli niille rääpäleille! Ilma näytti koko ajan uhkaavan sateiselta, mutta kuivana selvittiin kuitenkin takaisin rantaan. Paitsi yksi epäonninen, joka tipahti järveen loppumetreillä, ei selvinnyt kuivana. Harmaa, utuinen ja sateinen ilma toi ihan omanlaisensa autenttisen tunnelman järvelle.

Muuta en tänään olekaan tehnyt, paitsi että valmistaudun henkisesti jälleen huomiseen työpäivään. Olen koko juhannuksen töissä, mikä sopii mainiosti, sillä täälläkin on luvattu kurjaa ilmaa koko viikonlopulle. Isot pyhäkorvaukset töissä on myös ihan kiva juttu.

I morgon jag var paddling med ett par nordjobbare och FNUF människor. Vi paddlade i sjön och genom floden för några timmar. Sjön var vacker plats för paddling när där finns mycke växter och snygg borgarhuset. I floden kom mot söta ankungar som vi gav bröd. Vår hjärtas smälte för dem! Väder var helt okej även om det visade regnigaste. Grå luften var en unik atmosfär på sjön.

Jag har idag gjort någon annat, förutom att jag förbereda för morgondagens arbetsdag. Jag ska jobba hela midsommar, vilket är perfekt: jag få en bra helig ersättning.

 

Hyvää juhannusta!

Tantolunden

Perjantaina lähdin työpäivän jälkeen Tantolundenin puistoon tapaamaan kavereita. Jälleen kerran hieno paikka, jonne en varmasti olisi itse tajunnut lähteä, ellei tapaaminen olisi sovittu juuri sinne. Ihanan iso puisto, isot nurmikkokentät sekä pari palmua! Tänne kannattaa tulla kesällä ottamaan aurinkoa ja uimaan.

Drottningholmslott

Sunnuntaina tapasimme n. 25 hengen Nordjobb porukalla Drottningholmin linnan luona, jonka puistossa pidimme piknikin ja tutustuimme samalla toisiimme. 

Drottningholmin linna on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto ja se sijaitsee Lovönin saarella. Tämä drottningholmin linna on rakennettu 1660-luvulla ja se on kuulunut aikoinaan kuningatar Hedvig Eleonooralle (samalle henkilölle joka omisti Steningen linnan, missä kävin viikko sitten). Linna on kuulemma kerran palanut kokonaan, jolloin se on jouduttu rakentamaan osittain uudelleen. Sisustusta on  myös useampaankin kertaan vaihdettu. Linna siirtyi Ruotsin valtion omistukseen vuonna 1777 ja kuuluu nykyisin UNESCOn maailmanperintäluetteloon. Tukholmasta löytyy muuten näitä kuninkaallisia linnoja paljon.

På söndag jag träffade med andra nordjobabre i Drottningsholms slott. Vi hade picnic i gården och på samma tid känner på varandra.

Drottningsholms slott är ett kungligt slott beläget på Lovän, i Ekerö kommun väster om Stockholm. Den byggdes på 1660-talet och har varit för drottning Hedvig Eleonoora (samma person som ägde Steningen slott, jag besökte där förre veckan). Slottet bränns en gång när det har byggts igen. Inredningen har ändrats flera gånger. Idag den tillhör för staten och UNESCOs skyddlista.

Ulkoa ihastelemisen lisäksi käytiin myös linnan sisällä, jossa osa huoneista on avoinna vierailijoille. Sisäänpääsy maksoi opiskelijakortilla 25 kruunua. Linna oli kaunis myös sisältä, mutta olin vähän pettynyt turisteille näytettävien huoneiden vähäiseen määrään. Kaikki näytillä olevat huoneet olivat myös melko samanlaisia, vähän sisustusta mutta paljon taidetta. Hienoa siellä kuitenkin oli ja vanhoja maalauksia sekä koriste-esineitä oli kiva katsella.

Vi besökte också inne i slottet. Biljett kostade 25 kronor med studentkort. Slott var vacker på insidan men rummen, som var fri att titta för turisten,  var lite. Det var trevligt att titta på gamla tavlor och prydnadsföremål.

Drottningholmin linnaa ympäröivät puistot ja puutarhat ovat kuninkaalliseen tyyliin isoja ja avaroita. Niitä on lisätty vasta vuosisatojen kuluessa. Puistojen läpi kulki joki, jossa vierailemassa kävi mm. kurki, joutsenperhe sekä paljon sorsia jotka tunkivat lähelle heti kun pullapaperi alkoi rapisemaan. 

Oli todella kiva tavata jälleen uusia nordjobbareita, varsinkin kun monella tuntui olevan samanlaiset mielenkiinnonkohteet. Koska meitä on Tukholmassa yli 140, syntyy pakostakin pienempiä ryhmiä. Se on oikeastaan ihan hyvä juttu, koska silloin pystyy tutustumaan toisiin paremmin. Suunniteltiin myös innolla mitä kivaa tehtäisiin tulevina viikkoina. Ensiviikolla menemme mm. lainelautailemaan (mikä se sana on? paddling?). Ratsastamaan lähdetään myös, kunhan heinäkuun odotettu palkkapäivä koittaa. Ruotsissa palkat maksetaan yleensä kerran kuussa ja se palkanmaksu "hyppää" aina aloituskuun yli, sillä muuten niitä ei ehdittäisi maksamaan.

Slottet är omgivet av stora parker och trädgårdar. Floden gick genom parken och där var kran, svanfamilj och mycke ankar som kom omedelbart över till när lagt märke till att vi har mat. 

Det var kul att träffas nya nordjobbare. Särskilt när många hade samma intressen. Vi planerade vad vi ska göra under de närmaste veckorna. Nästa vecka kommer vi att gå paddling.