Nelsonista ajettiin Golden Bayhin ja yovyttiin Takakan kaupungissa. Lahdettiin katsomaan paikallisia nahtavyyksia, ja yksi niista oli Rawhiti cave. Aamu oli lahtenyt kayntiin vahan hitaasti, joten saavuttiin paikalle melko myohaan. Yllatyksena tulikin, etta luolalle joutui kavelemaan yli tunnin, mika aiheutti riitaa mun ja Sophian valille, silla auringon laskettua pimea tulee nopeasti. Minulle ei ole mikaan ongelma kavella hamarassa tai sateessa, mutta Sophie hermostuu aina jos joutuu poikkeamaan tutusta ja turvallisesta. Puolessa valissa Sophie meinasi pariinkiin kertaan kaantya takaisin, mutta paastiin lopulta molemmat luolalle asti. Oltiin ainoat ihmiset 10km sateella, joten koko paikka oli kuin kauhuelokuvasta.
Luola oli todella nayttava ja iso tippukiviluola. En pystynyt ottamaan kovin hyvia kuvia pimean vuoksi, mutta alla olevista kuvista saa jotenkin selvaa. Nahtiin myos villeja vuohia! seisoivat kuin patsaat paikoillaan meita kyttaamassa. Ehdittiin jopa melkein autolle asti ennen tayspimeaa. Pimea ei silti haitannut minua yhtaan, silla pimeassa metsassa kulkeminen ei pelota, oli paiva tai yo. iPhonen taskulampulla sai myos valaistua vahan polkua. Uudessa-Seelannissa pahin peto metsassa on opossomi (tai villisika oikeastaan), joka on elaimena taysin harmiton. Taalla ei ole petoja eika kaarmeita, joten pelattavaa on oikeastaan hyvin vahan.
