Kävin päivällä pyöräilemässä ja tapasin maailman huomionkipeimmän lampaan. Se oli itsekseen aitauksessa ja juoksi hirveetä vauhtia luokseni, kun pysähdyin ottamaan maisemasta valokuvaa. Hetken sitä siinä rapsuttelin ja lammas puski kättä vasten kuin kissa. Matkaa jatkaessani lammas jäi suorastaan huutamaan perääni :D voi reppanaa kun olisi halunnut mukaan, yleensähän lampaat ei kiinnostu ihmisistä yhtään.
Pyörälenkillä kohtasin myös kaksi raivostuttaa romania. Pysäyttivät huitoen maantiellä ja jotain "addressi-lahjoitus-paperia" tunkivat käteen. Hetken ihmettelin, että keitä nämä tyypit ovat, mutta sitten tajusin että huijausmielessä ovat liikkkeellä. Erikoista että noin syrjäseudulla liikkuvat. Varmaan tarkistivat onko asuntoja tyhjänä.
Nyt illalla olen laitellut työhakemuksia vähän sinne sun tänne, myös Uuteen-Seelantiin. Useampi tunti meni pohtiessa CV:n rakennetta ja cover lettereitä. Sain ainakin lähetettyä muutamaan paikkaan omasta mielestäni ihan hyvän hakemuksen. Toivottavasti eivät soita varoittamatta, jos haluavat ottaa yhteyttä. Puhelu maksaisi 1,70e minuutilta ja olisi vähän huono herätä keskellä yötä sekavana haastatteluun (meillä yö, heillä päivä ja toisinpäin). Toivon myös että saisin syksyksi keikkapaikan pääkaupunkiseudulta. Seurella ainakin näytti olevan haku päällä taas vaihteeksi.
Fred och kärlek. Ei mulla muuta.
 |
| Näkymä metrosta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti