keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Sigtuna


Sigtuna on Ruotsin vanhin kaupunki ja yli 8 000 asukkaan taajama. Aikaisemmin Sigtuna oli itsenäinen kaupunki, mutta nykyisin se kuuluu Sigtunan kuntaan. Vaikka Sigtuna onkin antanut nimensä koko kunnalle, niin kunnan keskustaajama on Sigtunaa huomattavasti suurempi Märsta. Sigtunan perusti Eerik Voittoisa 70-luvulla. Huomattavia rakennuksia ovat Pyhän Pietarin kirkon (piispankirkon) ja Pyhän Olavin kirkon rauniot (1100-luvulta) sekä vuonna 1237 perustetun dominikaaniluostarin yhteyteen vuonna 1255 valmistunut Pyhän Marian kirkko. Ruotsin (Sveanmaan) ensimmäinen piispanistuin oli Sigtunassa noin vuosina 1060–1130. Myöhemmin se siirrettiin Uppsalaan Kaupungissa ja sen läheisyydessä on merkittäviä muinaisjäännöksiä ja museoita. (Wikipediasta suoraan lainattu koska minähän en Ruotsin historiasta mitään tiedä :D)


Vapaapäivän vuoksi minulla oli aikaa ottaa pyörä ja tehdä päiväretki Sigtunaan. Sigtunaan pyöräili helposti tunnissa, mutta paikanpäällä keskustan löytäminen tuotti vaikeuksia. Meinasin jo yhdessä vaiheessa luovuttaa ja lähteä takaisin Märstaan, sillä säätiedotus lupasi sadetta. Olin kuitenkin ollut koko ajan vain parin kilometrin päässä keskustan vanhoista taloista ja löysinkin sinne lopulta.


Talot olivat hienoja ja vanhanaikaisia. Paikka toi mieleen Porvoon vanhankaupungin. Samaa tyyliä molemmissa paikoissa. Sekä paljon pieniä söpöjä putiikkeja ja paikallinen suklaatehdas. Huomasi hyvin että Sigtuna on erityisesti turistien suosima paikka, sillä brittiaksenttia kuului kaikkialla. Kiertelin lähinnä rantaa, keskustaa sekä kävin katsomassa muutaman kirkon raunioita. Yhden raunion luona oli kiveen kaiverrettu riimuja, jossa kerrottiin että kirkon olisi rakennuttanut henkilö x veljensä kunniaksi (unohdin jo nimen).

Sateen tullessa lähemmäksi poljin takaisin Märstaan ja siitä ruokakauppaan. Kassalle päästyäni olin jo maksamassa ostoksiani, kunnes myyjä kysyi minulta henkkareita. Olin ihan hämmentynyt ja pyysin samaa englanniksi, sillä en ollut ihan varma kuulinko nyt oikein. Ihmettelin ja sanoin ettenhän minä osta alkoholia, mitä varten pitää näyttää henkkarit? Myyjä osoitti energiajuomiani ja sanoi että näitä varten pitää näyttää. Totesin että aha, täällä taitaa olla 18-vuoden ikäraja energiajuomiin. Myyjä vastasi hymyillen: "ei, se ikäraja on 15". Hieman hävetti, ikää kun on melkein 23-vuotta ja minulla oli myös meikkiä naamassa. Kuinka myyjä voi edes luulla minua niin nuoreksi :D Pitäisi ehkä ottaa kohteliaisuutena, mutta pikkasen ärsytti siinä tilanteessa. Olen litkinyt noita Celcius energiajuomia pitkin kuukautta, eikä kukaan ole ikinä missään kysynyt niistä aikaisemmin henkkareita. Eivät kysy aina edes alkoholia ostaessa. Ehkä se myyjä oli kateellinen hikiselle, "nuoruutta" uhkuvalle olemukselleni?

Tekstien ruotsiksi kääntäminen tapahtuu muuten aina pitkällä viiveellä. 

Pyöräilyselfie
Kohta pärisee

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti