sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Skarpnäck


Säät ei parane täällä sitten millään. Jos jotain hyvää pitää keksiä tästä jatkuvasta sateesta ja koleasta ilmasta, niin ainakin allergiaoireet ovat helpottaneet hieman. Silti tuntuu kuin olisin hönkinyt pippurisumutetta naamaan. Harmittaa ihan älyttömästi, että jätin kaikki oikeasti lämpimät vaatteet Suomeen, koska ajattelin että täällä olisi heti lämmintä. Pakko käydä ostamassa huomenna huppari Intersportista (kuulin huhun että siellä olisi niitä kympillä), sillä pitkähihaisellakaan en pärjää. Allergia vielä sopivasti korostaa kylmyyttä ja flunssaoireita. Kaipaan kovasti mun villasukkia ja paksumpaa takkia. Vaikka lämmin takki unohtui, muistin onneksi ottaa fleecen ohuempaakin ohuemman tuulitakkini alle.

Vädret är dåliga hela tiden. Om något är bra det är att mitt allergiska symptom gör det lättare. Men fortdarande känner som jag skulle ha peppar på näsan. Det irriterande att jag glömmade varm kläder till Finska, darför jag trodde att de skulle vara varmare här. Jag måste köpa huvtröja i morgon, långärmad tröja finns inte tillräckligt. Allergi spänningars kyla och snuva symptoms. Jag saknar min yllestrumpor och varm jacka. Även varm jackar glömt, jag har fleece med mig.


Viikonloppu oli sosiaalista aikaa. Näin japanilaista kaveriani N:ää sittenkin vasta lauantaina, sillä perjantaina hänelle tuli ongelmia vastaan. Olin perjantaina kuitenkin jo ehtinyt tulla keskustaan, ennen kuin hän pystyi ilmoittamaan peruutuksesta. Onneksi lähistöllä sattui olemaan nordjobbareita picnicillä, joten liityin heidän seuraansa. Istuimme pari tuntia Fatbursparkin puistossa, josta siirryimme läheiseen baariin. Ihmisten ryhtyessä poistumaan omille teillensä, päätin itsekin lähteä takaisin Märstaan, sillä allergiaoireet alkoivat käydä todella voimakkaiksi lääkkeistä huolimatta.

I helgen träffade jag mycket nya människor. Jag träffafe också min japansk kompis N på lördag, darför han hade problem på fredagen. Men jag hade haft tid att komma till centrum beföre. Lyckligtvis andra nordjobbaren hade picnic i närheten, så jag gick med dem. Vi sittade i parken två timmar och efter det gick till en närliggande bar. När folk lämnar utloppet, jag gick tillbaka till Märsta, eftersom min allergi symptom var dålig.

Lauantaina satoi päivällä monta tuntia kaatamalla. Kävimme N:n kanssa syömässä italialaista ja istumassa kahvilassa. Juttua riitti, sillä näimme toisemme viimeksi kaksi vuotta sitten. Illan tullessa siirryimme hänen kaverinsa luokse, jonka hän oli myös tavannut Tokiossa. Kaverilla oli syntymäpäivät, joita juhlistettiin pienimuotoisesti ystävien kesken. Ruotsalaisten "kotibileet" on aika samanlaiset kuin suomalaisten, mutta alkoholia kulutettiin selvästi vähemmän. Ruotsalaisissa myös jälleen isona erona on se, että he ovat pukeutumiseltaan ihan eri tasoa kuin suomalaiset. Olin "parhaat" päällä, mutta tunsin silti vähän alemmuuskompleksia ruotsalaisten naisten tyylitietoisuuteen verrattuna :D Harmittaa kun mukana ei ole yhtään oikeasti siistejä (tai lämpimiä) vaatteita. Vieraat olivat todella ystävällisiä, kättelivät ja esittelivät itsensä sekä huomioivat minutkin, vaikka olinkin heille tuntematon. Ruotsalaiset puhuvat todella hyvin englantia, mutta uskaltauduin hieman puhumaan itsekin ruotsia. Minulle opetettiin myös kuinka lausutaan tiettyjä sanoja ja äänteitä, jotka olen tähän asti lausunut aivan väärin. Ei ihme, että tietyissä sanoissa kukaan ei ole ymmärtänyt mitä sanon. Ravintoloissa ja  kaupoissa ruotsiksi puhuminen jännittää, koska en ikinä ymmärrä lisäkysymyksiä. Kaupankassakin kysyy joskus jotain, mutten ole ihan varma mitä. Bonuskorttia ei kysytä, koska sen olisin tajunnut. N ei ymmärrä ruotsia kuin sanan "tack", joten enimmäkseen puhuttiin englantia illan aikana. Yön tullen siirryimme Södermalmilaiselle clubille, joka oli siisti mutta rento. Siellä ei ollut lähellekään samanlaista tungosta kuin monessa suomalaisessa yökerhossa. Jouduin lähtemään jo yhden jälkeen, sillä halusin ehtiä viimeiseen junaan ja bussiin. Junaan ehdin hyvin, mutta yön viimeinen bussi meni silmieni edestä. Jouduin kävelemään 4km sisäisen suuntavaiston avulla, sillä en osannut reittiä. Fiksuna ihmisenä päätin myös oikoa hieman metsän ja peltojen läpi venyttäen matkaa entisestään. Puoli neljältä, kengät kurassa, pääsin vihdoin tutun talon luokse. Aamuyöllä liikkuminen ei pelota yhtään, sillä Märsta on turvallista aluetta. Ainakin siltä vaikuttaa. Keväällä on myös huomattavasti valoisampaa ja pystyy ihailemaan samalla auringonnousua. Oikeastaan oli ihan kiva kävellä utuisella pientareella lintujen laulaessa. Vaikka se kylmyys ei mihinkään ole hävinnyt.

På lördagen var regnar, så jag och N gick till äta italiensk och fika. Vi pratade i flera timmar eftersom vi har sett varandra de senaste två åren sedan. På kvällen gick vi över till hans kompisar, som hade födelsedagar. Hans vänner var jätte bekväm och pratade bra engelska. Jag vågade också tala lite svenska. Men N förstår inte svenska så vi pratade engelska. Svenskarna är så stilmedvetna! Jag kände en mindervärdeskomplex  ävem om jag hade mina coolaste kläderna :D. På natten vi gick till Södermalmsclub som var snyggt och avslappnad. Efter att jag lämnade hemmet, jag fick inte den sista bussen. Jag var tvungen att gå 4km. Märsta är ett säkert område så det var okej at gå. Fåglar sjöng och solen steg.

Tänään sain aikaiseksi herätä vasta puoli yhdeltä. Raahauduin kauppaan täydentämään jääkaappia, mutta ruuanlaiton inspiraation puutteessa tyydyin syömään tuorepastaa. Hinnat ovat keskimäärin melko korkeat ruokakaupoissa (riippuu tosin kauppaketjusta). Monet asiat, kuten liha, maksavat huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Ihan tulee ikävä Koskelan kiskurihintaista Alepaa, joka on ICA-ketjuun verrattuna kuin Lidl.

Idag jag vaknade efter middag. Jag gick till market och var lat så jag köpte friskpasta för mat. Priserna är dyra här. Kött i synnerhet. Jag saknar Alepa i Koskela. Det är också dyra men jämfört med ICA, det är som Lidl.
 
Etanoita kaikkialla! Nämä on isoja.
Koti-ikävää ei toistaiseksi vielä ole. Ikävöin kyllä suomalaista Lonkeroa ihan älyttömästi. Täällä kaikki baarista saatavat litkut ovat melko karmeita ja drinkit kalliita. Briska on hanasiideri, jota saa myös pullosta. Yksi lasi sitä menee, mutta ei yhtään enempää. Hanaolut taas.. no, aika pahaa sekin. Mitä ihmettä paikalliset täällä juo? Olutta he aina tilaavat, mutta pakko täällä on olla jotain muutakin. Alkoholia (yli 3%) ei muuten Ruotsissa saa myydä ruokakaupoissa. Ruokakauppojen oluet ja vähäiset siiderit ovat n. 2,25% luokkaa, josta tuli ensimmäisenä mieleen "vitsi" että suomessa hanavesikin on väkevämpää. Täällä on joku paikallinen Alkon kaltainen ketju, jota olen etsinyt tuloksetta. Sieltä saisi oikeita juomia. Ihmettelinkin kaupasta ostamiani mustaherukka Sommersbyita, jotka maistuivat kuin limua joisi, eivätkä tuntuneet yhtään missään. Toinen asia mitä kaipaan suomesta on Vaasan ruispalat. Paikallinen ruisleipä on ihan hyvää, mutta noi Vaasan ruispalat on mun suurta herkkua. Tuoreena niin ihanan pehmeetä. Tiettyjä suomalaisia tuotteita täällä myydään kyllä, mutta ei himoitsemaani ruisleipää.

Aika tuntuu menevän ihan älytöntä vauhtia. Voisin kuvitella asuvani täällä myös tulevaisuudessa. Varsinkin kun kaikki Suomesta tulevat talouteen ja politiikkaan liittyvät uutiset saavat pelkästään pahalle tuulelle. Täällä eletään kohta häähumussa, kun Carlin ja Sophian häät lähestyvät.

Hemlängtan har ännu inte. Men tid går snabbt. Jag kan föreställa mig att bo här i framtiden. Speciellt när nyheterna från Finland är bara dålig. Men jag saknar finska rågbröd och lonkero. Några finländska produkter säljas här, men inte mitt favorit bröd. Alkohol kan bara vara en viss plats. Alkohol som säljes i matmarkets är 2,25% stark. Finska tapvatten är starkare än det :D

Skarpnäckin "Helvetti" metroasema. Kaikki on punaista.







2 kommenttia:

  1. Paikallinen Alko siellä on nimeltään Systembolaget :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :D erikoinen nimi.. ei jää helposti mieleen

      Poista