Rotorua water rafting

En tieda suomenkielista termia talle mutta kutakuinkin kaytiin laskemassa vauhdikasta jokea pitkin kumiveneella. Oli aiiiiivan huippua, en ole ikina tehnyt mitaan vastaavaa. Loydettiin Grouponista hyva alennuskoodi, jolla saatiin 2-3 tunnin water rafting hintaan 66 dollaria. Meidan water rafting oli myos 5 grade, eli kaikista vaativin. Taman jalkeen mulla on niska ja selka olleet todella kipea. Vaikea tehda mitaan kun ei pysty paatakaan kaantamaan. En tippunut veneesta, mutta tipuin kyllakin veneeseen. Sophie puolestaan 7m korkean vesiputouksen jalkeen tippui kyydista. Onneksi kyydista tippuminen ei haittaa, silla eksyneet yksilot aina joku noukki omaan veneeseensa ja matka jatkui.

(Ollaan Sophien kanssa etummaiset)

Kuvia

Satunnaisia kuvia sielta sun taalta :)

Villeja possuja! Niita sai paijata

Hot water beach. Kaiva kuoppa, istu, nauti ja yrita olla palamatta.

Cathedral Cove

Sophie ei halua herata

Hennatatuointeja

Coromandel Peninsula

En ole paivittanyt yhtaan mitaan muutamaan viikkoon, silla pienissa kaupungeissa ei ole kunnollista nettiyhtetta tai Wi-Fia. Kaikki on kuitenkin edelleen hyvin, ei ole mitaan ihmeellista sattunut. Olen matkustanut Sophien kanssa nyt vahan paalle kaksi viikkoa autolla. Tuossa ajassa on kayty lapi Coromandel Peninsula, Rotorua, Raglan ja paljon muitakin paikkoja joiden nimet nyt vahan unohtuu. Talla hetkella ollaan Raglanissa. Lahdetaan huomenna viikonlopuksi kuitenkin takaisin Aucklandiin, silla Sophien pitaa katsastuttaa auto ja meille on tullut kirjeita hostellille. Aucklandista jatketaan matkaa vain vahan, silla saatiin (vihdoin ja viimein!) wwooffaus paikka ratsastuskeskukselta, joka sijaitsee Aucklandin lahella. Wwooffauspaikkoja on aika vaikea saada, silla matkaajia Uudessa-Seelannissa on todella paljon. Saa nahda kuinka sujuu, 6h toita joka paiva majoitusta ja ruokaa vastaan. Toivottavasti tyo on mahdollisimman paljon hevosiin liittyvaa..

Kavin muuten surffaamassa tanaan ekaa kertaa. Raglanissa on eraanlainen surffihostelli, tosi hyva, josta saa vuokrattua 30 dollarilla paivaksi markapuvun ja surffilaudan. Tosi halpaa. Mitaan opastusta ei otettu silla Sophie on surffannut aikaisemmin ja pystyi nain opettamaan minua alkeissa. Melkein onnistuin nousemaan seisomaan surffilaudalla, mutta kaaduin koko ajan. Tasapainon loytaminenkin oli ihan riittava haaste ekaan paivaan. Tykkasin kuitenkin, tosi kivaa mutta raskasta.

Alla on satunnaisessa jarjestuksessa kuvia eri paikoista. 

Valitusvirsi

Tahdon takaisin Aucklandiin. 

Paihiassa ei ole mitään vikaa, mutta en saa nukuttua tässä läävässä. Viimeksi eilen illalla joku känninen kaatui telttani päälle. Nuoret brittipojat ryhmänä on ehkä kauhein kombo, mitä tämä paikka on nähnyt.

Joudun tänään lähtemään hostellista pois, sillä varasin vain tähän päivään asti telttapaikan. Hengaan nyt hostellin keittiön sohvalla ja yritän miettiä miten pääsen takaisin Aucklandiin. Straylla on sellainen mielenkiintoinen juttu, että jos missaat bussin, niin Stray kumoaa kaikki tekemäsi varaukset, ellet soita heille heti. Tosi h*lvetin kiva juttu kuulla eilen puhelimessa. Nettisivuillahan tästä ei tietenkään mitään lue. Minun piti siis tänään lähteä bussilla Aucklandiin, mutta varaukseni poistettiin ja bussit (kaikki yhtiöt) ovat täynnä. Olen jonotuslistalla. Bussi lähtee kahden tunnin päästä. Menen paikan päälle katsomaan jättääkö joku tulematta, sillä se takaisi minulle paikan bussista. Ongelmana on myös että minulla on hostellivaraus tästä päivästä Aucklandista. En haluaisi maksaa yhtään ylimääräistä enää. Paihiassa lisäksi jokaikinen hostelli on täynnä. Kiva. Missäköhän sitä nukun teltassa, jos en mahdu bussiin tänään :D liftaamaan en suostu tuon eilisen häiriköinnin jälkeen. Eräs suomalainen heitti vitsin, että mitä enemmän vastoinkäymisiä, sitä kovempi reppureissaja.

// ok en mahtunut bussiin. Sain tästä samasta hostellista sänkypaikan yhdeksi yöksi. Ei muuten oikeasti paha, suhteellisen siisti huone. Tapasin vihdoin täällä jopa pari kivaa tyyppiä, paikallisia molemmat. Sisäpiha on myös paljon rauhallisempi kuin takapiha.

// aamun tunnelmia: vietin iltaa australiaisten tyttojen kanssa, jotka olivat loppuyosta todella humalassa.. kiskoivat vodka kuin aikuiset miehet.  Lahdin itse nukkumaan hyvissa ajoin ja herasin siihen, etta kaksi pilvea polttanut tyyppia tulee meteloimaan huoneeseen (nukkuivat myos siella). Samassa huoneessa ollut ruotsalainen tytto menetti hermot ihan taysin. Oli aika mielenkiintoista seurata tunnin kestanytta episodia. Olen nyt kirjastossa tietokoneella, yritan etsia toita. Kirjastotadit taalla ovat vahan nihkeeta porukkaa..

Cape Reinga

Eilen aamulla tein päiväretken Strayn bussilla Uuden-Seelannin pohjoisimpaan osaan: Cape Reingaan. Ihan loistava päivä, parhaimmat maisemat tähän mennessä. Reissu kesti 7am-18pm joten olin iltaan mennessä ihan poikki. Strayn bussit ovat siinä mielessä kivoja, ettei se ole vain paikasta A paikkaan B kuljetusta. Pysähdyimme välillä kivoissa paikoissa kuten kansallispuistossa, kahvilassa, 90 miles beachilla (todella upea!), hiekkadyyneillä ja lopulta Cape Reingassa. Kuljettajalla oli myös mielenkiintoiset jutut.

Hiekkadyynit oli mielenkiintoinen kokemus. Saatiin lainaan minisurffilaudat, joilla laskettiin hiekkamäkeä alas. Ei ollut ihan niin pelottavaa kuin mitä aluksi ajattelin, mutta hiekkadyynin päälle kiipeäminen oli raskasta.

90 miles beach on siis kirjaimellisesti 90 mailia pitkä hiekkaranta. Hiekka on puhtaan valkoista ja aallot voimakkaita. Uiminen siellä on myös suhteellisen vaarallista voimakkaan virtauksen takia. Takaisin tullessa ajettiin hiekalla ja nähtiin kuolleen valaan ruho!

Cape Reinga on maoreille pyhä paikka. Sieltä heidän sielunsa jatkavat kuolemanjälkeiseen elämään. Jossain oli kuulemma lähde, josta pitää sielun juoda jotta se pääsee jatkamaan matkaansa. Jos sielu ei juo, se jää maanpäälle. Paikan upeutta ei voi sanoin kuvailla, se pitää nähdä itse. Joinakin päivinä sieltä voi nähdä mm. valaita.