Takaisin Aucklandiin

Aucklandissa on kauppa, joka myy pohjois-eurooppalaisia tuotteita.

Tata kirjoittaessani olen ollut jo Aucklandissa parisen viikkoa. Istun nettikahvilassa, yritan polttaa samalla CD-levya autoon kuunneltavaksi (kylla, ostin auton.)

Pikaiset kuulumiset tiivistettyna, silla mulla loppuu ihan just aika koneella:

- Mulla on tyopaikka! Olen lahihoitajana kotihoidossa, vakavasti vammautuneiden puolella. Hyvin on sujunut tahan mennessa.. asiakkaat ja pomo on olleet tyytyvaisia.

- Koska asiakkaat on kaukana, jouduin ostamaan auton. Maksoin 1900$ Volvo S60 2000- mallista. Ostin auton automekaanikolta, mutta kuitenkin yksityiselta omistajalta. En luota diilereihin.. olen kuullut niin paljon huonoa niista. Auto on aika ihana.. tyylikas ja hyvin on toiminut. Vahan oli ongelmia alussa mutta kerron niista myohemmin. Neljas auto nyt Uudessa-Seelannissa (kaksi aikaisempaa Sophien ja kolmas oli vuokra-auto).

- Muutan huomenna ehka kaverini ja hanen poikaystavansa luokse asumaan. Heidan taytyy ensin vain kysya lupa kamppikseltaan, ennenkuin voin muuttaa. Heilla on talossa yksi huone vapaana.

- En aio enaa matkustaa Uudessa-Seelannissa, kaikki paikat on nahty. Nyt suunnitelmissa on vain saastaa rahaa ja kayda Australiassa.

- Olen tahan mennessa asunut Haka Lodgessa, jossa olin myos Uuteen-Seelantiin saavuttuani. Edelleen Aucklandin paras hostelli.. tuntuu kodilta mutta kaipaan vahan omaa tilaa ja huonetta.

- Jatkan thainyrkkeilya taalla.. olen kokeillut eri saleja, en osaa oikein paattaa missa sita treenaisi kun kaikki vaihtoehdot hyvia. Ostin vihdoin omat hanskat ja kasisiteet.

- Tulen Suomeen takaisin joulukuussa.. jos tulen.. (vitsi vitsi tulen, isa ala huoli..)

Aucklandissa on suomikauppa ja suomiyhteiso

Ilmaista ruokaa! Luxustuotteita kerrankin

Couscous salaatti

Nakymat Skytowerista

Kaveri hyppasi tuon Skyjumpin, mina en uskaltanut

Sain ilmaisen lipun Skytoweriin yhdelta naiselta kadulla

Kaikoura

Kaikourasta ei mitaan ihmeellisempaa sanottavaa. Harmillisesti vietin siella vain yhden yon, silla jouduin kiirehtimaan takaisin Aucklandiin tyohaastattelua varten. Yritin bongata pingviineja mutta en onnistunut niita nakemaan.. hylkeita sen sijaan nakyi satoja kaikkialla rannikolla. 

Katsokaa tuo video.. bussi pysahtyi yhden luontopolun varrelle, jonka paasta loytyi vesiputous seka paljon hylkeenpoikasia leikkimassa. En ole tahan mennessa nahnyt kylla mitaan vastaavaa. 

Mt. Cook

Mt. Cookin kansallispuisto on hakellyttavan upea nahtavyys. Ehdoton paikka kayda mikali etela-saarella matkustaa! Vaellusreiteissa ei hirveasti ollut valinnanvaraa, joten paadyttiin tekamaan vain pikainen 4h kavely Hooker jarvelle (hauska nimi). Kavely kulki laaksoa pitkin, sivumaisemaa koristivat vuorijonot. 

Oli muuten ihan kiva vaihteeksi kavella tasaista tieta pitkin. Yleensa kun vaeltamaan lahdettiin minne tahansa, niin jokaikinen reitti oli poikkeuksetta jyrkka ja raskas kulkea.

Lake Tekapo

Lumiset oli maisemat kun ajettiin Wanakasta Tekapoon. Kuumotti hieman ajaa tuolla tiella ilman lumiketjuja. Paastiin kuitenkin perille ilman onnettomuuksia tai bensan loppumista. Jos jokin etela-saarella ottaa paahan niin bensan saaminen. Taalla bensa on 50 centtia kalliimpaa kuin muualla uudessa seelannissa, ja sen saaminen on vahan vaikeaa valilla, silla bensa-asemia ei loydy edes joka 100km valein.

Lake Tekapon kaupunki sijaitsee nimensa mukaisesti jarven rannalla. Jarvea reunustaa upeat vuoret.. talla hetkelle lumihuippuiset. Todella viihtyisa paikka. Meilla oli aikaa olla siella vain muutama paiva, mutta helposti saisi viikonkin vietettya. Kaupunki on pieni, mutta ymparilta loytyy paljon nahtavaa.

Hostellissa nukuttiin Sophien kanssa privaattihuoneessa, silla se tuli meille melkein saman hintaiseksi kuin dormissa nukkuminen. Muistan tuosta hostellista ainoastaan sen, etta siella oli jatkuvasti torkean kylma. Yhteisissa tiloissa ollut takka ei paljoa lammittanyt.. huone lampeni ainoastaan kun aasialaiset ryhtyivat laittamaan ruokaa :D (olen huomannut etta he tykkaavat tehda monta eri ateriaa, kayttavat kaikkia levyja taysilla ruokaa laittaessaan)

Iltasella ja yomyohaan bongailtiin vahan tahtia taivaalta, silla Tekapo on sopivan syrjassa jolloin valosaaste ei ole haitaksi nakyvyydelle. Sophie innostui kuvaamaan tahtia jarkkarillaan pari tuntia, mina palasin takaisin sisalle kylmyyden vuoksi.

Hostellin kissa oli hurmaava jopa Sophien mielesta

Christchurch

Blogin paivittaminen jai pienelle tauolle koska minun ja Sophien yhteinen matka tuli paatokseensa. Sophie lahti siis toukokuun viimeinen paiva Christchurchista Thaimaaseen. Tunnelmat lentokentalla oli vahan sekavat, silla paria paivaa aikaisemmin oltiin humalapaissamme saatu iso riita aikaiseksi. Mutta kuten tuttuun tapaan, ollaan molemmat todella laiskoja kantamaan kaunaa, joten saatiin asiat sovittua jo samana iltana. Lentokentalla tuli tippakin linssiin. Ainakin Sophialla.. pysyin lujana, vaikka kyllahan se tuntui pahalta erota hyvasta ystavasta viiden kuukauden jalkeen. Tullaan kuitenkin nakemaan Euroopassa.. mulla on Sophien unohtama kallis kellokin panttina jalleennakemisesta. 

Ei valitettavasti ehditty mitaan Christchurchin alueella juurikaan namekaan, silla vuokra-auto piti palauttaa jo samana paivana kun sinne saavuttiin. Majoituttiin couchsurfin sivun kautta loytyneiden hostien luona. Meilla kavi taas tuuri hostien kanssa, todella kivoja ihmisia joiden kanssa sitten kaksi paivaa putkeen ravattiin bilettamassa.. kokattiin kiitokseksi heille minun ja Sophien bravuuriksi muodostunutta kurpitsakeittoa. 

Christchurch oli kaupunkina vahan ankea, silla kaikkialla on rakennustyomaita. Vuonna 2009 kaupungissa teki tuhoa todella iso maanjaristys, jonka jaljet nakyvat vielakin. Taalla on ainakin rakentajille paljon toita tarjolla. Kaupunki on kuuluisa katutaiteestaan, sita nakyikin joka nurkassa. Kuvassa on puolet jaljella tuomiokirkosta.

Paadyttiin yliopistobileisiinkin, vakea kymmenen kertaa enemman kuin kuvassa.

Katuruokakojuja oli kaikkialla

Taidemuseossa oli tallainen ihana karkkimaa

Pilkun aikaan