maanantai 4. huhtikuuta 2016

Kuulumisia


Mun kadet nayttaa viela pahemmalta kuin ylemmassa kuvassa. On aika perussettia, etta asiakkaat kommentoi usein mun kasien likaisuutta. Hieman noloa, silla vaikka kuinka hinkkaisin ja yrittaisin saippualla pesta niin ei ne nayta yhtaan paremmalta. Kynnet on aina ihan mustana ja iho rikki. Miten tallaiset kadet saa aikaiseksi? no toita tekemalla tietysti. Marjojen poiminta ja pakkaaminen ei ole ihan puhtainta hommaa, mun kaikki paidatkin on vaaleanpunaisia laiskia taynna :D

Cape Palliser
Toissa on nykyaan kivaa. Tulen pomon kanssa juttuun niin hyvin etta se ei ikina huuda mulle tai Sophielle saati valita yhtaan mistaan. Muistaa jopa meidan nimetkin. En hirveasti ole viime aikoina enaa poiminut, vaan lahinna hoidan myymalaa ja siina ohella pakkailen seka punnitsen marjoja. Viikonloppuisin paasen aina torille myymaan. Sophie myy marjoja ja hedelmia tienvarsikojussaan joka paiva. Muut tyontekijat lahinna poimii. 10h joka paiva vaan on pikkasen liikaa. Ei voida itse vaikuttaa tyopaivan pituuteen, riippuu siita kuinka nopeasti hommat loppuu. Enaa en edes odota paasevani aikaisemmin lahtemaan.

Alla olevat kuvat on vahan satunnaisessa jarjestyksessa sielta sun taalta. Peltokuvat on Mastertonista meidan tyopaikan vieresta.
 
Hirmusen korkea riippusilta
Cape Palliserin majakalta
Vadelmia poimiessa. Vasyttaa vahan.
Laitoin tuliaisia perheelle postissa, ylimman korun ostin itselleni. On muuten ihan torkean kallista lahettaa taalta yhtaan mitaan postikorttia lukuunottamatta.  5kg paketti maksaisi 120$ kun euroopasta tanne lahetettyna vain 30$.

Sophielle ostin

Hylkeita!


Varmaan yksi parhaista tahan astisista hetkista oli, kun nahtiin tusina hylkeita. Tama paikka on lahella Putangiruan kivimuodostelmia, Cape Palliserissa, pohjoissaaren etela/lansirannikolla. Tiedettiin etta siella niita on, mutta ajettiin ensiksi ohi, ja oltiin vahan pettyneita ettei nahty edes vilausta Kivimuodostelmilta kuitenkin kun lahdettiin takaisin kotiin, vilkaisin sattumalta tienvarteen ja huusin Sophien pysayttamaan auton. Parin metrin paassa autosta meita tuijotti iso lyllero hylje :D IHANIA ja niin sympaattisen nakoisia! Noustiin autosta ottamaan kuvia, mutta pidettiin kuitenkin kunnioittava valimatka laumaan. Eipa hylkeita kylla nayttanyt yhtaan haittaavan meidan lasnaolo, lauman johtaja hieman uhitteli suutaan aukomalla, mutta naaraat eivat hirveasti kiinnostuneet. Varmaan ovat tottuneet ihmisiin, vaikka paikka on todella syrjassa, enka usko etta kovin moni turisti nain perahikialle paatyy. Villielainten nakeminen luonnossa on upeaa. 

Ollaan nahty myos villeja delfiineja todella lahelta, kun oltiin uimassa samalla rannalla, jonne ne tulivat hyppimaan aaltoihin. Toivotaan etta etela-saarella nahtaisiin viela pingviineja.. olen nahnyt pari kuollutta rannalla, mutta elaviin en ole tormannyt. Wellingtonissa niita olisi, mutta ne karttavat ahkeraan ihmisia.

Putangirua Pinnacles


Sori, vahan on kirjoittamiset jaanyt vahalle viimeisen kuukauden aikana. Syyna tahan on pitka tyopaiva 8-18, jonka jalkeen menen usein viela potkunyrkkeilemaan. Illalla on energiat niin lopussa, etta hyva kun jaksan syoda mitaan. Nyt vihdoin ja viimein minulla ja Sophiella on kaksi vapaapaivaa! Saatiin aluksi vain eilinen vapaaksi mutta pienen pyytelyn jalkeen saatiin toinenkin. Tekee hirveen hyvaa meille olla valilla tekematta mitaan, silla molemmilla vasymyksen vuoksi on pinna jatkuvasti kirealla, mista seuraa riitelya koko ajan.


Ollaan yha siis Mastertonissa ja toissa samalla marjafarmilla. 2 viikkoa ja 2 paivaa toita jaljella. Takana jo kuukausi. Janna vaan, kuinka se palkkaraha kuluukin nopeasti. Saadaan palkkaa joka viikko, mutta katsoin asken tiliotetta, eika hirveasti hymyilyttanyt. Ruokaan ja majoitukseen menee iso osa palkasta. Ei syodakaan ihan koyhien tyyliin :D


Pariviikkoa sitten vapaapaivana piipahdettiin parintunnin ajomatkan paahan Cape Palliseriin. Kaytiin katsomassa Putangirua Pinnacles, joka kaytannossa tarkoittaa hienoja kivimuodostelmia. Todella vanhoja sellaisia. Hienot oli nakymat, voin suositella. Vahan kauempana kaikesta joten ei ollut myoskaan mitaan ihmisvilinaa ymparilla. Kaytiin kavelemassa parintunnin lenkki ja kiivettiin myos "rotkoja" pitkin, mika kavi ihan urheilusta.